Katleena Kortesuo: Tee itsestäsi brändi. Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa

Jos Linzi Boydin Brand Famous -teos oli paikoitellen hieman vaikeasti sovellettavissa koulutuksen markkinointiin, Kortesuon kirja neuvoo asiantuntijan brändäämisessä. "Kun sinulla on substanssi, tästä kirjasta löydät sille oikean esillepanon", Kortesuo lupaa.

Henkilöbrändäys saattaa olla yksi tapa tuoda toisen asteen tiimioppimista esille. Tiimioppimisen filosofiaan, kuten uusien tutkinnon perusteiden pedagogiseen käsitykseenkään ei kuitenkaan kovin hyvin sovellu henkilöbrändäys. Oppijoiden tulee olla tähtiä, joiden ympärillä pyörii opettajien ja muiden koulutuspalvelujen tuottajien joukkio heitä tukemassa. Tiimioppimisessakaan menestys ei ole valmentajan tekemää, vaan korkeintaan tukemaa. Keitä tässä siis pitäisi brändätä ja nostaa esille? Itse olemme lähettäneet aina tilaisuuden tullen omia tiimioppijoitamme kertomaan, mistä tässä touhussa on kyse. Ja viesti on todennäköisesti uponnut paremmin ja tullut uskotuksi kuin meidän kertomanamme.

Kortesuon mukaan henkilöbrändäyksen tarkoituksena on erottaa pätevä ihminen muista yhtä pätevistä alan toimijoista. Se auttaa saamaan oman äänensä ja osaamisensa kuuluviin. Meillä on oikeasti asiaa tiimioppimisesta ja ammatillisen pedagogiikan uudistamisesta. Ehkä oman osaamisen esille tuominen ei sittenkään olisi pahasta.

Kortesuo määrittelee henkilöbrändin seuraavasti:
"Henkilöbrändi: Ihminen itse tietyn ryhmän suoraan kokemana (lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia, tavoitteita tai pelkoja, joita ihminen tahallisesti tai tahattomasti piilottaa). Joskus henkilöbrändi -sana viittaa myös suoraan persoonaan itseensä."

Henkilöbrändiin vaikuttaa sen maine, siis ulkopuolisten brändistä välillisesti (toisten kokemusten kautta) muodostama kuva, jossa voi olla mukana myös omia, suoria kokemuksia. Toisaalta siihen vaikuttaa imago, joka on ulkopuolisten brändistä muodostama kuva. Siihen voivat vaikuttaa niin brändin suoraan koettavissa olevat ominaisuudet (kuten maku, saatavuus), myös imagon muodostajan omat reaktiot, toiminta ja tunteet. Maine ja imago ovat heijastuksia tai kuvia brändistä, mutta imagoon siis vaikuttavat myös tulkitsijan omat mentaaliset prosessit.

Esim. tiimioppimisen maineeseen voisivat siis vaikuttaa esim. entisten opiskelijoidemme kavereilleen kertomat kokemukset tai Facebookissa jakamat opiskelukuvat. Imagoon voisivat vaikuttaa esim. potentiaalisen opiskelijan omat kokemukset ryhmätöistä, luonnossa olemisesta tai vaikka ammattikouluista yleensä. Siis: maine = Mistä koulutuksemme tunnetaan? Imago = mitä mieltä olet koulutuksestamme, mitä tunteita se herättää?

Kortesuo varoitteleekin kuvittelemasta, että omaan henkilöbrändiinsä voisi vaikuttaa täydellisesti. Huolellisesti suunnitellutkaan mediateot eivät estä jotain vastaanottajaa ärsyyntymästä :). Maineeseen ja imagoon voi kuitenkin vaikuttaa toimimalla aidosti ja johdonmukaisesti ja tukemalla haluamaansa brändiä.

Valmentajankin työ koostunee tulevaisuudessa yhä useammista palasista ja sirpaleista. Kukaan ei maksa minullekaan kuukausipalkkaa pelkästään siitä, että olen minä. Vaikka tietysti kannattaisi. Oman työuransa turvatakseen kannattaa varmaan jossain määrin koettaa itseään brändätä, jotta saisi omaa osaamistaan myytyä jatkossakin. Pelkkä työhistorian luetteleminen ei taida enää riittää, vaan täytyy olla jotakin persoonallisempaa ja säväyttävämpää kerrottavaa.

Kortesuo antaa paljon käytännönläheisiä vinkkejä itsensä brändäämiseen, esim. taloudellisen voiton tavoittelun ja julkisuuden suhteen. Järkevältä tuntuu hänen neuvonsa, että koska kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija eikä edes yhden alan asiantuntija täydellisesti, pitää valita riittävän pieni palanen todellisuudesta, jotta sen voi hallita pohjamutia myöten. Hmm. Esko Valtaoja ja maailmankaikkeus? Silti segmentoituminen kuulostaa hyvältä idealta.

Toisaalta Kortesuo neuvoo tekemään määrätietoista työtä oman osaamisensa analysoimisen ja kehittämisen eteen, jotta "tuote" eli oma osaaminen ja persoonallisuus oikeasti tuottaisivat lisäarvoa asiakkaille."Lue, kuuntele, opi - älä tule valmiiksi" -neuvo on helppo allekirjoittaa. Se sallii myös keskeneräisenä uskaltamisen. Ei se ole niin vakavaa, jos kaikki ei vielä ole varmaa tai valmista. Hyvin voi ryhtyä kokeilemaan prototyypinkin  kanssa.

Kirjassa neuvotaan myös erilaisten sosiaalisen median palveluiden käyttöä henkilökohtaisen brändin rakentamisen yhteydessä. 2011 kirjoitettu kirja on kuitenkin osittain jo vanhentunut - ei nuoriso enää notku IRC-galleriassa tai Habbo-hotellissa. Ei todellakaan. Facebook on myös kehittynyt valtavasti Kortesuon kirjoituksien jälkeen. Kortesuo neuvoo ryhtymään esim. "Facebookissa keskustelevaksi asiantuntijaksi" ja valikoimaan päivystensä tyyliä ja sisältöä tarkasti. Varmasti hyviä neuvoja. Sosiaalisessa mediassa esiintyminen ei ole mitenkään päivänselvää ainakaan siinä vaiheessa kun ryhtyy hyödyntämään sitä ammatillisesti. Pidin itse pitkään FB-tilini tiukasti henkilökohtaisena ja olin esim. opiskelijoideni kanssa tekemisissä vain ryhmien ja sivujen kautta. Nyt en pidä yksityisyyden rajaamista enää niin tärkeänä, mutta toisaalta välillä mietin, pitäisikö osa yksityiselämään liittyvistä vuodatuksista (vaikka lasten synttäreiden kakkukuvat tai liialliset melontapölinät) jättää pois. Uskottavuuden kannalta.

Tee itsestäsi brändi -kirjassa käydään läpi asiantuntijaviestinnän perusasioita aina koulutustilojen valinnasta kameralle puhumiseen. Hyvää perustietoa varmasti. Ei ehkä ihan niin hyödyllistä tai ajatuksia herättävää kuin kirjan alkuosa. Voisin kaivaa tämän kirjan joskus esiin, jos tuntuu, että tarvitsen konkreettisia neuvoja esim. kirjoitusten tyylin valitsemiseen.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti