perjantai 17. huhtikuuta 2015

Unelmatyöpäiväni

Alakoulussa annetaan usein lapsille aiheeksi kirjoittaa aineita milloin mistäkin unelmasta. Unelma-ammattini. Unelmien loma. Unelmieni lemmikki. Jospa minäkin kokeilisin.

Unelmatyöpäiväni

Kokoontuisimme oppijoista muodostuvan tiimin kanssa koululla nautitun aamupalan jälkeen yhteisen pöydän ääreen. Pitäisimme ensin check in -kierroksen. Siinä kaikki kertoisivat paitsi fiiliksistään, myös siitä, mikä juuri tällä hetkellä polttelee mielessä, minkä kimppuun haluaisi päästä. Toiset tsemppaisivat ja hymyilisivät.

Check inin jälkeen tarttuisimme johonkin tiimin meneillään olevista projekteista nousevaan teemaan, vaikkapa turvallisuussuunnitelmien laatimiseen heidän yrityksensä ohjelmapalveluihin. Keskustelisimme toiminnan luonteesta ja siitä nousevista riskeistä, niiden ehkäisystä, kunkin roolista niiden torjunnassa ja toiminnasta riskien toteutuessa. Synnyttäisimme turvallisuusasiakirjan yritykselle ja laatisimme turvallisuussuunnitelmia yrityksen palvelutuotteille.


Turvallisuusasioiden puinti sujuisi niin hyvin, että voisin itse siirtyä toimiston puolelle käymään kehityskeskustelua yhden oppijan kanssa. Hänen pohtiessaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan keksisimme yhdessä, että moni niistä tulisi lähemmäksi team leaderinä toimimisen kautta. Siinä olisi hänelle pelipaikka monen häntä kiinnostavan asian opettelemiseen ja harjoittelemiseen. Keskustelisimme aivan kiireettömästi ja rauhassa tiimin siirtyessä suunnittelemaan myös tulevan melontaretken turvallisuutta melontaohjaajavalmennuksessa olevan oppijan johdolla.

Lounastauolla kävisin pikaisesti melomassa (tietysti).

Olisipa ihanaa, jos voisi käydä vesillä
kesken työpäivän!
Iltapäivällä keskustelu olisi käyty, ja liittyisimme tiimin seuraan heidän suunnatessaan vaikka testaamaan uusia maastoruokatuotteita. Istuisimme leppoisasti kodalla syömässä vaikkapa tuorejuusto-tomaattikeittoa ja appelsiininpuolikkaissa paistettuja korvapuusteja. Samalla tiimi suunnittelisi innokkaasti tulevaa keikkaa, vaikkapa erityislasten luontohetkeä.

Vaikka just jotkut tällaiset pullat olisivat niin
ihania iltapäivällä!
Päivän päätteeksi jättäisin tiimin vielä viettämään aikaa kodalle tulevia haasteitaan suunnitellen. Tapaisin toimistolla vaikka pari valmistunutta opiskelijaamme, jotka toimisivat osuuskunnassamme ja suunnittelisivat kanssani melontaohjaajakoulutukseemme kytkettävää Päijänne päästä päähän -tapahtumaa. Noin esimerkiksi.

Eeeeeeeeeiku hei. Eihän tämä ollutkaan unelma. Tämähän oli eilinen työpäiväni. Olinpa höpsö :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti