keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Toisen asteen haaste

Tiimioppimisen malli on kehitetty liiketalouden opiskeluun ammattikorkeakoulussa. Tämä asia on meillä täysin tiedossa ja ymmärretty. Silti tiimioppimisen siirtäminen toiselle asteelle tuottaa tuskaa ehkä osaltaan siksi, että tätä liiketalouden koulutusmallia jotenkin vaan tulee soviteltua suoraan muiden alojen ammatillisen koulutuksen ylle. On helpompaa ja nopeampaa matkia, vaikka mallissa olisi suuriakin bugeja erilaiseen koulutukseen sovellettuna. Olisi niin kiva, jos se olisi siirrettävissä mahdollisimman suoraan toiselle asteelle.

Saimme käyttöömme logoja, joissa lukee "Synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä." Jotenkin en osannut kuvitella sitä luonto-ohjaajan koulutuksesta kertovan videon perään. Toisella asteella tiimioppiminen on pystyttävä nyrjäyttämään sellaiseksi, että sen avulla synnytetään vaikka itseohjautuvia, osaavia ja innostuneita luonto-ohjaajia. Minusta rohkeiden tiimiyrittäjien synnyttäminen on väärä visio luonto-ohjaajien koulutukseen. Se olisi kiva visio, joka kävisi minulle mainiosti, mutta silti se ei ole oikea.

Ammatillisissa perustutkinnoissa tavoiteltava osaaminen
on määritelty aika tarkasti. Tiimioppimisen on saatava aikaan
myös ammattialan taitoja, tiimioppimistaitojen lisäksi
Ammatillisessa peruskoulutuksessa tiimiyrittäjyys on väline, ei päämäärä. Miten tiimioppiminen sitten saadaan valjastettua palvelemaan hyväksi, työllistyväksi luonto-ohjaajaksi kasvamista? Siten, että luonto-ohjaajan taidot eivät olisi vain mahdollinen sivutuote, vaan oikeasti oppimisen ytimessä?

Tai ehkä tämä on vain sitä, että en ole riittävän rohkea venyttämään tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tiimiyrittäjyyttä edellyttäviksi. Tiimioppimisen elementtejä löydän sieltä helposti, tiimiyrittäjyyden ehkä en. Tutkinnon perusteissa koulutuksen tavoitteiksi kuvataan erilaisten luonto-ohjaajan työssä tarvittavien taitojen saavuttaminen. Kun ammattiosaamisen näytöissä sitten punnitaan juuri tällaista ammattialan osaamista, on vakea keksiä, miten tiimioppimista voidaan edellyttää ja arvioida.

Tätä pohdin oman kilvoittelutehtävänikin takia. Luonto-ohjaajan osaamispassissa pitää mitata ennen kaikkea tutkinnon perusteissa vaadittua osaamista. Osaamisperusteisuuteen ei mielestäni kuitenkaan sovi tietyn oppimismenetelmän vaatiminen. Osaamisen saa hankkia lähes miten tahansa. Toki koulu tarjoaa vain joitain tiettyjä oppimisen mahdollisuuksia. Meillä niitä on tarkoitus tarjota suurelta osin tiimioppimisen kautta.

Mutta voimmeko vaatia opiskelijoilta osallistumista tiettyihin tiimioppimisen tilanteisiin? Opiskelijan läsnäolovelvollisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee säilymään, tosin jatkossa henkilökohtaistamisen kautta syntyvänä. Ehkä osaamispassissa tiimioppiminen ja sen eri muodot kirjautuvatkin välineeksi, ei kehitettäviksi taidoiksi? Eli esim. erätaitojen hankkiminen suunnitellaan tapahtuvaksi tiimiyrittämisen ja klubitoiminnan kautta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti